{"id":12646,"date":"2022-06-20T17:21:54","date_gmt":"2022-06-20T14:21:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.saka.ee\/ajalugu\/"},"modified":"2023-11-29T13:32:42","modified_gmt":"2023-11-29T11:32:42","slug":"ajalugu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/mois\/ajalugu\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"\n

Sakan kartanon huolella entis\u00f6ity p\u00e4\u00e4rakennus avattiin juhlallisesti 5.marraskuuta 2010. Kartanolla on pitk\u00e4 ja mielenkiintoinen historia, mutta restaurointia edelt\u00e4v\u00e4t pari vuosikymment\u00e4 se seisoi laiminly\u00f6tyn\u00e4 ja raunioituneena. Katso Viron television video!<\/p>\n\n\n\n

Mennein\u00e4 aikoina Saka kuului hallinnollisesti L\u00fcganuksen kihlakuntaan, nyky\u00e4\u00e4n kartano sijaitsee Toilan kunnassa. Saka on yksi niist\u00e4 kylist\u00e4, jotka mainitaan tanskalaisessa maaverokirjassa jo vuonna 1241. Kyl\u00e4n nimest\u00e4 on aikojen saatossa ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useita muotoja: Satzae, Satze, Szacke, Sackek\u00fclle, Grodt-Sacke, Sakka ja Sackhof.<\/p>\n\n\n\n

Suur-Sakana (Gross-Sack) ja Sackhofina tunnettu kartano perustettiin 1600-luvulla, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf lahjoitti seudulta maata vuonna 1626 Skotlannin Aberdeenista kotoisin olevalle J\u00fcrgen (J\u00f6ran) Leslielle, jonka juuret juontuivat mahtavasta sukuklaanista.<\/p>\n\n\n\n

Leslien tiedet\u00e4\u00e4n toimineen vuosina 1627\u20131649 Narvan raatiherran virassa, mutta h\u00e4n asui kuitenkin p\u00e4\u00e4osin l\u00e4\u00e4nityksill\u00e4\u00e4n Sakassa. J\u00fcrgen Leslien kuoltua vuonna 1651 Sakan kartano siirtyi h\u00e4nen perillisilleen, joiden haltuun se j\u00e4i viel\u00e4 120 vuodeksi. 28. syyskuuta 1748 kartano myytiin kuuluisaan Pufendorfien sukuun kuuluvalle Katharina Margaretha von Wrangellille. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli Esaias von Pufendorf, tunnettu Ruotsin ja Tanskan valtiota palvellut diplomaatti. Sakan kartano pysyi Wrangellien hallussa vuoteen 1808 asti. Maidlan kartanossa syntynyt Georg Gustav von Wrangell (1758\u20131808) oli Sakan kartanon viimeinen sukuun kuulunut omistaja.<\/p>\n\n\n\n

Kartano oli ensiksi pari vuotta Tollin aatelissuvun hallussa. Sen j\u00e4lkeen se siirtyi L\u00f6wis of Menarien suvulle, ensimm\u00e4iset viisitoista vuotta panttaussopimuksella, kunnes kauppakirjat tehtiin 10. maaliskuuta 1827. Ensimm\u00e4inen omistaja Peter Fromhold von L\u00f6wis of Menar merkittiin samana vuonna Viron ritarikunnan matrikkeliin, ja h\u00e4nest\u00e4 tuli skotlantilaissuvun Viron haaran perustaja.<\/p>\n\n\n\n

Vuodesta 1783 l\u00e4htien ritarikartanon (Rittergut) sai omistaa vain paikalliseen ritarikuntaan kuulunut aatelinen. Ritarikartanolla piti Virossa olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 450 desjatiinaa maata<\/em>, josta 150 desjatiinaa<\/em> tuli olla peltoa, hein\u00e4- ja laidunmaiden lis\u00e4ksi. Desjatiina on reilu hehtaari.<\/p>\n\n\n\n

Peter Fromhold von L\u00f6wis of Menar kuoli Sakassa kaksi vuotta kartanon hankinnan j\u00e4lkeen. Kartano oli perillisten yhteisomistuksessa kymmenisen vuotta, kunnes omistus siirtyi Oskar Gustav Woldemar Konrad von L\u00f6wis of Menarille (1813\u20131888). Pantattu Sakan kartano rekister\u00f6itiin h\u00e4nen nimiins\u00e4 30. huhtikuuta 1839, omistaja h\u00e4nest\u00e4 tuli 5. maaliskuuta 1843. H\u00e4n toimi pitk\u00e4aikaisena ritarikunnan maaneuvoksena sek\u00e4 rakennutti nykyisen, vuosina 1862\u201364 rakennetun Sakan kartanon.<\/p>\n\n\n\n

Sakan is\u00e4ntien sukutaustan perusteella skotlantilaisten \u200b\u200bvaikutteiden voisi odottaa n\u00e4kyv\u00e4n arkkitehtuurissa, mutta s\u00e4ilynyt p\u00e4\u00e4rakennus edustaa pikemminkin uusrenessanssia poiketen huomattavasti muista virolaisista kartanoista.<\/p>\n\n\n\n

Saka on mahdollisesti ollut esikuvana my\u00f6s l\u00e4hist\u00f6lle 30 vuotta my\u00f6hemmin rakennetulle huvilamaiselle Orun linnalle, josta on nykyp\u00e4iviin s\u00e4ilynyt vain valokuvia. Kartanon rakennuttajan poika, Maidlan kartanossa syntynyt Hermann Oskar von L\u00f6wis of Menar, joka omisti my\u00f6s Maidlan, Aidun ja R\u00e4\u00e4san kartanot, asui talvisin Maidlassa ja kes\u00e4isin Sakassa.<\/p>\n\n\n\n

Muutama kuukausi sen j\u00e4lkeen, kun Sakan kartanon maat kansallistettiin maareformin seurauksena 25. lokuuta 1919, Hermann Oskar von L\u00f6wis of Menar muutti Saksaan ja kuoli Schweriniss\u00e4 vuonna 1935. Hermann von L\u00f6wis of Menar ja t\u00e4m\u00e4n vaimo olivat suvun viimeisi\u00e4 edustajia, jotka huolehtivat Sakan kartanosta toisen maailmansodan kynnykselle asti.<\/p>\n\n\n\n

Kyl\u00e4l\u00e4isten muistoissa Hermann oli vaatimaton mies, paikallisen palokunnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja maanviljelij\u00e4, joka piti Sakassa lehmi\u00e4 ja mehil\u00e4isi\u00e4, osallistui itsekin peltot\u00f6ihin ja puhui sujuvaa viroa. Vaimo sen sijaan pystyi seurustelemaan vain saksaa osaavien kyl\u00e4l\u00e4isten kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Kun hekin l\u00e4htiv\u00e4t Saksaan 2. marraskuuta 1939, Saka muuttui sotatantereeksi. Strateginen sijainti Suomenlahden korkealla rantat\u00f6rm\u00e4ll\u00e4 tarjosi hyv\u00e4n tukikohdan sek\u00e4 tykist\u00f6asemille ett\u00e4 merirajan vartiointiin. Sakan kartanoa ja puistoa k\u00e4yttiv\u00e4t eri aikoina kolmen maan armeijat: Viron rannikkopuolustus, Saksan Waffen-SS-yksikk\u00f6 vuosina 1941\u201344 ja Neuvostoliiton rajavartiolaitos ajoittain sodan aikana ja sen j\u00e4lkeen vuoteen 1992 asti.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 saksalaisten kartanonpuistoon rakentamissa parakeissa asui v\u00e4liaikaisesti kaikkialta Neuvostoliitosta Kohtla-J\u00e4rven \u00f6ljyliuskekombinaattia rakentamaan saapuneita nuoria. Vuonna 1992 neuvostoarmeijan l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen Sakan kartano j\u00e4i ilman is\u00e4nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kartanon ovet ja ikkunat olivat sepposellaan sek\u00e4 luonnonvoimille ett\u00e4 ilkivallan tekij\u00f6ille. Sotav\u00e4en r\u00e4nsistyneet rakennelmat rumensivat muutenkin umpeenkasvanutta ja kaivantojen halkomaa puistoa entisest\u00e4\u00e4n. Kartanon alueelta puuttui niin tieverkko, viem\u00e4r\u00f6inti, s\u00e4hk\u00f6t kuin viestint\u00e4yhteydetkin, jopa porakaivo oli ehditty tampata umpeen juuri ennen myynti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sakan kartanon huolella entis\u00f6ity p\u00e4\u00e4rakennus avattiin juhlallisesti 5.marraskuuta 2010. Kartanolla on pitk\u00e4 ja mielenkiintoinen historia, mutta restaurointia edelt\u00e4v\u00e4t pari vuosikymment\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":12686,"menu_order":242,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-12646","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12646"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13950,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12646\/revisions\/13950"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12686"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}