{"id":12676,"date":"2022-05-31T10:36:22","date_gmt":"2022-05-31T07:36:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.saka.ee\/taassund\/"},"modified":"2023-11-29T13:37:48","modified_gmt":"2023-11-29T11:37:48","slug":"taassund","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/mois\/taassund\/","title":{"rendered":"Uudelleensyntym\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-style-default\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"685\" src=\"https:\/\/www.saka.ee\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/moisa-taassund.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-531\" srcset=\"https:\/\/www.saka.ee\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/moisa-taassund.jpg 1024w, https:\/\/www.saka.ee\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/moisa-taassund-570x380.jpg 570w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\"><strong>Miten Neuvostoliiton rajavartioston kasarmista tuli t\u00f6rm\u00e4rannikon helmi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Sakan kartanon kunnostamisen tarina alkoi kes\u00e4ll\u00e4 2001, jolloin Viron valtio myi Sakan kartanon raunioituneen p\u00e4\u00e4rakennuksen yksityishenkil\u00f6lle julkisessa huutokaupassa. Yritys oli jo kolmas, aikaisemmissa ostajaa ei l\u00f6ydetty.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">&#8221;Tuona hetken\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4ni ohjasivat tunteet ja 30 vuoden takainen muisto Sakan kartanon pihalla vietetyst\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 rajavartijoiden pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Tarina meni niin, ett\u00e4 vappup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1971 suoritin Tarton yliopiston maantieteen opiskelijana viimeisi\u00e4 diplomity\u00f6h\u00f6ni liittyvi\u00e4 kentt\u00e4tutkimuksia Pohjois-Viron t\u00f6rm\u00e4rannikon vesiputouksista\u201d, muistelee Sakan kartanon uusi is\u00e4nt\u00e4 T\u00f5nis Kaasik.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">\u201dSilloisten lakien mukaan kaikki vesiputoukset sijaitsivat rajavy\u00f6hykkeell\u00e4, jossa liikkuminen oli luvanvaraista, mutta yksi niist\u00e4, 23 metri\u00e4 korkea Sakan eli Karjaorun vesiputous, oli suorastaan Neuvostoliiton rajavartioaseman kupeessa. Sakan putouksen mittaaminen ja kuvaaminen johti pid\u00e4tykseeni. P\u00e4iv\u00e4 pyssynpiipun edess\u00e4 rajavartioston kasarmina tuolloin toimineen kartanon pihalla, oli ensikosketukseni Sakan kartanoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Sakan vesiputousta k\u00e4sittelev\u00e4n luvun p\u00e4\u00e4tin opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni kohtalokkaalla lauseella: &#8221;Saka ansaitsee parempaa.&#8221; 30 vuotta my\u00f6hemmin kohtalo soi minulle harvinaisen tilaisuuden toteuttaa sanani k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kun Ida-Virumaan l\u00e4\u00e4ninhallitus ilmoitti kolmannen kerran kes\u00e4ll\u00e4 2001 haluavansa myyd\u00e4 Sakan kartanon rauniot.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Alkua vaikeutti se, ett\u00e4 kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen rauniot yhdess\u00e4 rappeutuneen autotallin ja upseerien asuntojen kanssa myytiin irtaimistona eli ilman maata. Toinen ongelma oli, ett\u00e4 tarjottuun kiinteist\u00f6\u00f6n ei kuulunut entinen neuvostoaikaisen rajavartiolaitoksen valonheitinrakennus, joka sijaitsi kartanon vieress\u00e4 aiemmin yksityistettyjen maiden keskell\u00e4. Tuo rakennus hankittiin Kohtlan kunnan avustuksella muutama vuosi my\u00f6hemmin ja liitettiin olemassa olevaan kokonaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Kartanon sijainti 1200 km pitk\u00e4n Baltian kalliot\u00f6rm\u00e4n eli klintin houkuttelevimmassa osassa ja Viron hallituksen suunnitelma hakea t\u00e4lle It\u00e4meren geologiselle muodostelmalle Unescolta maailman luonnonperint\u00f6kohteen asemaa johtivat ajatukseen, ett\u00e4 minne muualle kuin Sakan kartanoon voisi t\u00e4llaisen upean luonnonkohteen luontokeskuksen sijoittaa kaikkine matkailupalveluineen? Se n\u00e4ytti ihanteelliselta tilaisuudelta tarjota j\u00e4nnityst\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isesti niin luonnon- kuin kulttuuriperinn\u00f6n yst\u00e4ville\u201d, Kaasik kertoo.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Kymmenen vuotta is\u00e4nn\u00e4tt\u00e4 seisseiden rakennusten, niiden saastuneen ja roskaisen ymp\u00e4rist\u00f6n sek\u00e4 laiminly\u00f6dyn puiston kunnostaminen vaati uusilta omistajilta suuria investointeja ja loputonta innostusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Kartanokompleksin entis\u00f6inti eteni askel askeleelta. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2004 avasi ensimm\u00e4isen\u00e4 ovensa upseerien asuntolasta kunnostettu Saka Cliff Hotel ja sen ravintola. Seuraavaksi rantakalliolla sijaitseva rajavartioston valonheitinrakennus muuttui kokoustiloina palvelevaksi Meretorniksi, neuvostoaikainen armeijan varastorakennus muuttui leirint\u00e4alueen lomarivitaloksi, jossa on k\u00e4ym\u00e4l\u00e4t ja pesutilat karavaanimatkailijoille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Rakennettiin puistopolkuverkko ja pys\u00e4k\u00f6intialueet. Kartanoalueen kunnostus huipentui vuonna 2010 oli p\u00e4\u00e4rakennuksen restaurointiin, jonka ansiosta T\u00f5nis Kaasik sai Viron museovirastolta (Muinsuskaitseamet) tunnustuksen vuoden 2010 parhaana yhteisty\u00f6kumppanina ja Ida-Virumaan maakunta palkitsi h\u00e4net vuoden 2011 tekij\u00e4n tittelill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Kahden rannalle rakennetun portaikon ansiosta lomailijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t rantaan, aiemmin merta kauniine hiekkarantoineen oli voinut ihailla vain 50 metri\u00e4 korkealta kalkkikivit\u00f6rm\u00e4lt\u00e4. Toisen portaikon suunnittelija arkkitehti Tiit Kaljund palkittiin suunnitelmastaan merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 arkkitehtuuripalkinnolla. Portaita p\u00e4\u00e4see &#8221;pohjoisen sademets\u00e4n&#8221; sis\u00e4ll\u00e4, lehtipuiden ja saniaisten h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4n rehevyyteen. T\u00e4t\u00e4 Virossa ainutlaatuista mets\u00e4tyyppi\u00e4 mets\u00e4ntutkija Teodor Lippmaa kutsuu klinttimets\u00e4ksi (Estonia clivosa).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Seuraavina vuosina hotellin laajennuksen my\u00f6t\u00e4 valmistui kylpyl\u00e4osasto uima-altaineen, lis\u00e4ksi rakennettiin laululava entiseen kaatopaikkana k\u00e4ytettyyn sorakuoppaan sek\u00e4 tennis- ja rantalentopallokent\u00e4t. Klindim\u00f5isan retkeilypolun varrelle on kunnostettu sotilasmuistomerkeiksi joitakin juoksuhautoja ja puolustusrakennelmia.&nbsp; Sakan kartanon uudelleensyntym\u00e4 on tarina siit\u00e4, miten Neuvostoliiton rajavartioston kasarmista tuli t\u00f6rm\u00e4rannikon helmi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Miten Neuvostoliiton rajavartioston kasarmista tuli t\u00f6rm\u00e4rannikon helmi Sakan kartanon kunnostamisen tarina alkoi kes\u00e4ll\u00e4 2001, jolloin Viron valtio myi Sakan kartanon&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":12686,"menu_order":246,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-12676","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12676","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12676"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12676\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13951,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12676\/revisions\/13951"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12686"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12676"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}