{"id":19919,"date":"2024-02-19T17:52:13","date_gmt":"2024-02-19T15:52:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.saka.ee\/vaba-aeg\/saka-klindimoisa-matkarada\/"},"modified":"2026-09-03T10:31:09","modified_gmt":"2026-09-03T07:31:09","slug":"saka-klindimoisa-matkarada","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/vaba-aeg\/saka-klindimoisa-matkarada\/","title":{"rendered":"Sakan kartanon klintin vaellusreitti"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-resized\"><a href=\"https:\/\/www.saka.ee\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Klindimoisa-matkarada-suur.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"873\" height=\"615\" src=\"https:\/\/www.saka.ee\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Klindimoisa-matkarada-suur.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-14180\" style=\"width:873px;height:auto\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\"><a download=\"Klindimoisa-matkarada-suur.jpg\" href=\"https:\/\/www.saka.ee\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Klindimoisa-matkarada-suur.jpg\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/www.saka.ee\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/Klindimoisa-matkarada-suur.jpg\">Laadi pilt alla<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">1. Meritorni<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Vuoteen 1992 asti Sakan kartanossa sijaitsi Neuvostoliiton rajavartioasema. Vuodesta 2006 l\u00e4htien entinen neuvostorajavartioston valonheitinrakennus ja vartiotorni ovat palvelleet matkailijoita. Hyv\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 tornista voi n\u00e4hd\u00e4 Suomenlahden it\u00e4osassa sijaitsevat Suursaaren (Hogland) ja Tyt\u00e4rsaaret, jotka kuuluivat Suomelle ennen talvisotaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">N\u00e4iden monivaiheisen historian omaavien saarten tunnelmaa voi aistia my\u00f6s Meritornin sis\u00e4ll\u00e4, jossa kaksi seminaarisalia on nimetty Hoglandin ja Tyt\u00e4rsaaren mukaan. Tornin ylimmiss\u00e4 kerroksissa sijaitsee kaksi tasokasta majoitustilaa \u2013 Sunset-sviitti ja Klint-huoneisto. Niihin johtavan portaikon varrella on Baltian klintti\u00e4 esittelev\u00e4 n\u00e4yttely.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">2. Vuosina 1939\u20131941 uudelleensijoitettujen baltiansaksalaisten muistomerkki<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Tornin vieress\u00e4 sijaitsee Sakan kartanon nykyisten omistajien Viron tasavallan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lahjoittama <strong>Umsiedlung 1939\u20131941<\/strong> -muistomerkki. Baltiansaksalaisten l\u00e4ht\u00f6\u00e4 kunnioittava muistomerkki paljastettiin 18. lokakuuta 2018, p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin tuli kuluneeksi 79 vuotta siit\u00e4, kun ensimm\u00e4inen uudelleensijoitettavia kuljettanut laiva l\u00e4hti Tallinnan satamasta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Kuvanveist\u00e4j\u00e4 Simson von Seakylin suunnittelemat pronssikurjet symboloivat yli 20 000 baltiansaksalaista, jotka joutuivat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Virosta. Baltiansaksalaisia l\u00e4hti my\u00f6s muilta Liivinmaan alueilta. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Riiasta uudelleensijoitettiin 38 000 baltiansaksalaista. N\u00e4iden ihmisten oli lyhyell\u00e4 varoitusajalla j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 taakseen useiden sukupolvien aikana rakennetut kotinsa ja suurin osa omaisuudestaan. Heid\u00e4n oli otettava mukaansa lapset ja vanhukset ja l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 kohti tuntematonta, joka monille merkitsi k\u00f6yhyytt\u00e4 ja kuolemaa. Tiett\u00e4v\u00e4sti t\u00e4m\u00e4 on ainoa t\u00e4t\u00e4 ristiriitaista historiallista tapahtumaa muistava muistomerkki Virossa ja Latviassa \u2013 mahdollisesti my\u00f6s koko It\u00e4- ja Keski-Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">3. Portaikko<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Arkkitehtien Tiit Kaljundin ja Ivo-Martin Veelman suunnittelema <strong>Sakan portaikko<\/strong>, jossa on 234 askelmaa, palkittiin vuonna 2007 Viron parhaana arkkitehtonisena pienrakennelmana. Portaikko yhdist\u00e4\u00e4 klintin laen 48 metri\u00e4 alempana sijaitsevaan hiekkarantaan ja on yksi harvoista paikoista t\u00e4ll\u00e4 alueella, joista p\u00e4\u00e4see alas rannalle. Portaikko koostuu kahdesta osasta, joita yhdist\u00e4\u00e4 klintin alapuolisen mets\u00e4n l\u00e4pi kulkeva pitkospuureitti. Portaikon alkup\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen suuntautuva vaellusreitti johtaa rannalle my\u00f6s melko jyrkk\u00e4\u00e4 polkua pitkin.<br><br><strong>HUOM! Sakan kartanon portaikko avattiin uudelleen 1. hein\u00e4kuuta 2026<\/strong>, ja sen historia ulottuu l\u00e4hes 20 vuoden taakse! N\u00e4it\u00e4 portaita pitkin on kuljettu tuhansia kertoja yl\u00f6s ja alas \u2013 unelmoijat, lomailijat, kalastajat, romantikot ja seikkailijat. Tule l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n Sakan portaikko uudelleen!<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">4. Kambrikauden terassi<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Jatkamalla portaikolta l\u00e4nteen saavumme noin 50 metri\u00e4 korkealle ja muutaman sadan metrin levyiselle <strong>kambrikauden hiekkakiviterassille<\/strong>. Sit\u00e4 reunustaa jopa 20 metri\u00e4 korkea jyrk\u00e4nne. Kambrikauden hiekkakiven i\u00e4ksi arvioidaan noin <strong>530 miljoonaa vuotta<\/strong>. T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in rannalle johtaa kapea polku. Alueella kasvaa my\u00f6s yksi klinttimets\u00e4lle ominaisista kasveista \u2013 <strong>kuuruoho<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">5. Sinisavi<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Nimen <strong>Blue Clay eli sinisavi<\/strong> antoi t\u00e4lle savelle 1800-luvulla Pietarissa ty\u00f6skennellyt englantilainen diplomaatti ja harrastelijageologi W. Strangways (s. 1821). Kambrikauteen kuuluva sinisavikerrostuma on Sakassa l\u00e4hes 80 metri\u00e4 paksu. Sinisavi on vanhin Virossa maanpinnalla paljastuva sedimenttikivilaji. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s maailman vanhimpana savena, sill\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muu yht\u00e4 vanha savi \u2013 noin <strong>565 miljoonaa vuotta<\/strong> \u2013 ei ole s\u00e4ilytt\u00e4nyt savelle ominaisia ominaisuuksia. Sinisavikerrostumien syntymisen aikaan tapahtui <strong>kambrikauden r\u00e4j\u00e4hdys<\/strong>, jolloin el\u00e4m\u00e4nmuodot kehittyiv\u00e4t ja monimuotoistuivat maapallolla poikkeuksellisen nopeasti.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">6. Klinttimets\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Pohjois-Viron klintin jyrk\u00e4nteiden juurella muutamien kymmenien tai jopa satojen metrien levyisen\u00e4 vy\u00f6hykkeen\u00e4 kasvavaa leve\u00e4lehtist\u00e4 lehtimets\u00e4\u00e4 kutsutaan <strong>klinttimets\u00e4ksi (Estonia clivosa)<\/strong>. Klinttimets\u00e4 on yksi Viron harvoista mets\u00e4alueista, joissa luonto on s\u00e4ilynyt l\u00e4hes koskemattomana. Jalavan, saarnen ja lep\u00e4n lis\u00e4ksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvaa muun muassa haapaa, koivua, lehmusta ja tammea.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">7. Sakan putoussarja<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Kartanonpuiston it\u00e4reunalla Varja-puro laskeutuu alas 48 metri\u00e4 korkealta klinttijyrk\u00e4nteelt\u00e4 muodostaen kolmiosaisen, yhteens\u00e4 19 metri\u00e4 korkean <strong>Sakan eli Kivisillan putoussarjan<\/strong>. Ensimm\u00e4isell\u00e4, kuusi metri\u00e4 korkealla kalkkikivijyrk\u00e4nteell\u00e4 paljastuu keskiordoviikkikauden kalkkikive\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen putous laskeutuu dikt\u00fconeemaliuskeesta ja obolushiekkakivest\u00e4 muodostuvaa rinnett\u00e4 pitkin. Alin, kahdeksan metri\u00e4 korkea jyrk\u00e4nne koostuu kambrikauden hiekkakivest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">8. Porrasladderi<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Vaeltajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t klintin alapuolisesta mets\u00e4st\u00e4 yl\u00f6s jyrk\u00e4nteen laelle vesiputouskanjonin it\u00e4reunalla sijaitsevia jyrkki\u00e4 <strong>porrasladderia<\/strong> pitkin. L\u00e4hes pystysuora portaikko on rakennettu samalle paikalle, jossa sijaitsi aikaisemmin neuvostoliittolaisten rajavartiopartioiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 tikas.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">9. Sakan jyrk\u00e4nne<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Portaikko tuo sinut <strong>Sakan jyrk\u00e4nteelle<\/strong>. Sakan jyrk\u00e4nne kuuluu Pohjois-Viron klintin suurimpaan rakenneyksikk\u00f6\u00f6n, l\u00e4hes 20 kilometri\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n <strong>Saka\u2013Ontika\u2013Toila-klinttitasankoon<\/strong>, joka ulottuu P\u00fchaj\u00f5en laaksoon asti. L\u00e4nness\u00e4 sit\u00e4 rajaa Sakan kartanon l\u00e4helt\u00e4 alkava Moldova\u2013Aa-klinttilahti ja id\u00e4ss\u00e4 Toilan klinttilahti. Saka\u2013Ontika\u2013Toila-klinttitasangolla erotetaan Sakan jyrk\u00e4nteen it\u00e4puolella viel\u00e4 nelj\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4 rakenneyksikk\u00f6\u00e4: Ontikan, Valasten, Martsan ja Toilan jyrk\u00e4nteet. Sakan jyrk\u00e4nne oli osana Saka\u2013Ontika\u2013Toila-klinttitasankoa yhdess\u00e4 kuuden muun merkitt\u00e4v\u00e4n Pohjois-Viron jyrk\u00e4nteen kanssa ehdolla maailman kulttuuri- ja luonnonperint\u00f6luetteloon, mutta ehdotus ei saanut UNESCOn maailmanperint\u00f6komitean tukea.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">10. Mathias Rustin muistomerkki<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Kiitotiet\u00e4 j\u00e4ljittelev\u00e4 muistomerkki paljastettiin <strong>28. toukokuuta 2022<\/strong>, jolloin tuli kuluneeksi 35 vuotta siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, kun 18-vuotias saksalainen Mathias Rust lensi t\u00e4m\u00e4n alueen yli Cessna 172 -pienkoneellaan matkallaan Moskovaan, jossa h\u00e4n laskeutui Punaiselle torille Kremlin muurin l\u00e4heisyyteen. T\u00e4m\u00e4 historiallinen lento vaikutti osaltaan prosesseihin, jotka johtivat Neuvostoliiton hajoamiseen ja Viron itsen\u00e4isyyden palauttamiseen sek\u00e4 Varsovan liiton lakkauttamiseen, kommunististen hallintojen romahtamiseen It\u00e4-Euroopassa ja neuvostojoukkojen vet\u00e4ytymiseen Afganistanista.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">11. K\u00f5rtsim\u00e4en jyrk\u00e4nne<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\"><strong>K\u00f5rtsim\u00e4en jyrk\u00e4nne<\/strong> on osa Sakan jyrk\u00e4nnett\u00e4. Sen yli kulki aikoinaan Narvaan johtava postitie. Jyrk\u00e4nne on saanut nimens\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 aikoinaan sijainneesta majatalosta, jonka paikan merkitsev\u00e4t tien etel\u00e4puolella sijaitsevat kalkkikivirauniot.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">12. \u201dKalevin saapuminen\u201d -muistomerkki<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Kuvanveist\u00e4j\u00e4 <strong>Lembit Kiissonin<\/strong> yli 40 vuotta sitten valmistama kotkaveistos pystytettiin Sakan kartanon puistoon 19. lokakuuta 2022. Muistomerkin idea perustuu Viron kansalliseepokseen <strong>Kalevipoeg<\/strong>. Sen ensimm\u00e4isess\u00e4 kertomuksessa <em>\u201dKalevin saapuminen, Salme ja Linda, h\u00e4\u00e4t\u201d<\/em> kerrotaan, kuinka Kalev saapui kotkan sel\u00e4ss\u00e4 korkealle Virumaan rannikolle. Miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 eepoksen kuvaus sopisikaan paremmin maisemaan kuin Sakan jyrk\u00e4nteen laella?<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">13. Laululava<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\"><strong>400-paikkainen laululava<\/strong> on rakennettu entiseen sorakuoppaan, jonka maastonmuodot tarjosivat erinomaiset mahdollisuudet amfiteatterityyppisen rakennelman toteuttamiseen. Lis\u00e4ksi neuvostoarmeija oli vuosikymmenien ajan kasannut alueelle j\u00e4tett\u00e4, joten paikka kaipasi joka tapauksessa kunnostamista. <strong>12. kes\u00e4kuuta 2010<\/strong> t\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin Virumaan laulujuhla. Tapahtuman muistoksi laululavan viereen on pystytetty kalkkikivinen laulupylv\u00e4s.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">14. Bunkkerim\u00e4ki<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Bunkkeri, suojarakennus ja niit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4t juoksuhaudat ovat per\u00e4isin toisen maailmansodan j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta, jolloin kartanossa sijaitsi neuvostoliittolainen rajavartioasema. Toisen maailmansodan aikana kartanossa toimi saksalainen sotilasyksikk\u00f6 eli tiedustelukoulu, josta on s\u00e4ilynyt kasarmien perustuksia. Sodan j\u00e4lkeen kartanossa toimi pioneerileiri ja my\u00f6hemmin V. I. Leninin mukaan nimetyn \u00f6ljyliuskeyhdistelm\u00e4n rakentajien asuntoloita.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">15. Kivin\u00e4yttely<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Kuudelle vapaamuotoiselle graniittialustalle sijoitettu <strong>\u201dAjan tie\u201d<\/strong> -niminen kivin\u00e4yttely koostuu koristeellisista kivimonoliiteista, jotka on j\u00e4rjestetty geologisen ik\u00e4ns\u00e4 mukaisesti tien noususuuntaa seuraten. N\u00e4yttely ulottuu noin <strong>1,9 miljardia vuotta vanhoista paleoproterotsooisista kivist\u00e4<\/strong> noin <strong>425 miljoonaa vuotta vanhoihin siluurikauden kiviin<\/strong>. Jokaisen kiviryhm\u00e4n yhteydess\u00e4 on lyhyen esittelytekstin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 infotaulu.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">16. Mustapoppeli<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\"><strong>Mustapoppeli (Populus nigra ssp. betulifolia)<\/strong> on mittojensa puolesta Sakan puiston huomattavin puu. Sen rungon halkaisija 1,3 metrin korkeudelta mitattuna on <strong>146 cm<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">17. Kartanonpuisto<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\"><strong>Sakan kartanonpuiston<\/strong> suunnitelmallinen rakentaminen aloitettiin 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla samaan aikaan uuden kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen rakentamisen kanssa. Puistossa hallitsevat eri-ik\u00e4iset kotoper\u00e4iset puulajit, kuten tammi, lehmus, vaahtera, jalava, m\u00e4nty, kuusi ja rauduskoivu. Eksoottisempia lajeja ovat siperian- ja euroopanlehtikuusi, hevoskastanja ja tuija.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">18. Kartanon p\u00e4\u00e4rakennus<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\"><strong>Suur-Saka (Gross-Sack), my\u00f6s nimell\u00e4 Sackhof tunnettu kartano<\/strong>, perustettiin 1600-luvulla sen j\u00e4lkeen, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf lahjoitti alueen maat vuonna 1626 Skotlannin Aberdeenista kotoisin olleelle J\u00fcrgen (J\u00f6ran) Leslielle. Nykyisen ilmeens\u00e4 kartano sai niin ik\u00e4\u00e4n skotlantilaista alkuper\u00e4\u00e4 olevan <strong>L\u00f6wis of Menar -suvun<\/strong> aikana. Suku omisti kartanon vuodesta 1809 vuoden 1920 maareformiin asti. Vaikka sek\u00e4 Sakan kartanon ensimm\u00e4isill\u00e4 ett\u00e4 viimeisill\u00e4 omistajilla oli skotlantilaiset juuret, vuosina 1862\u20131864 rakennettu <strong>uusrenessanssityylinen p\u00e4\u00e4rakennus<\/strong> edustaa pikemminkin italialaista renessanssiarkkitehtuuria ja poikkeaa huomattavasti useimmista Viron kartanoista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Viimeisten kartanonomistajien l\u00e4hdetty\u00e4 Saksaan <strong>2. marraskuuta 1939<\/strong> Sakasta tuli sotilasalue. Strateginen sijainti korkealla Suomenlahden rannalla tarjosi sotilasjoukoille hyv\u00e4n tukikohdan sek\u00e4 tykist\u00f6pattereiden sijoittamiseen ett\u00e4 merirajan valvontaan. Sakan kartanossa toimi eri aikoina kolmen valtion sotilasjoukkoja: <strong>Viron rannikkopuolustuspatteri, Waffen-SS:n yksikk\u00f6 vuosina 1941\u20131944 sek\u00e4 joitakin katkoksia lukuun ottamatta Neuvostoliiton rajavartiosto vuoteen 1992 asti<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Neuvostojoukkojen l\u00e4hdetty\u00e4 vuonna 1992 Sakan kartano j\u00e4i ilman omistajaa vuoteen 2001 asti, jolloin <strong>Kaasikin perhe<\/strong> osti rappeutuneet ja ry\u00f6stetyt kartanorauniot valtion j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 julkisessa huutokaupassa. P\u00e4\u00e4rakennuksen restaurointi valmistui syksyll\u00e4 2010, jolloin p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t l\u00e4hes kymmenen vuotta kest\u00e4neet koko Sakan kartanokokonaisuuden kunnostusty\u00f6t. <strong>Sakan kartano \u2013 klinttirannikon helmi \u2013 on yksi harvoista Viron kartanokokonaisuuksista, jotka on entis\u00f6ity kokonaisuudessaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">19. \u201dSukupolvelta sukupolvelle\u201d -veistos<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\">Kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen edess\u00e4 sijaitseva kuvanveist\u00e4j\u00e4 <strong>Simson von Seakylin<\/strong> teos <strong>\u201dSukupolvelta sukupolvelle\u201d<\/strong> on omistettu Sakan kartanon ensimm\u00e4isen kirjallisen maininnan 400-vuotisp\u00e4iv\u00e4lle. Kolmen Sakan kartanon historiassa merkitt\u00e4v\u00e4n suvun \u2013 <strong>Leslien (1620\u20131748), L\u00f6wis of Menarin (1809\u20131939) ja vuonna 2010 kartanon restauroineen Kaasikin perheen<\/strong> \u2013 vaakunat symboloivat Sakan kartanon historiaa nelj\u00e4n vuosisadan ajalta. Muistomerkki paljastettiin <strong>8. kes\u00e4kuuta 2021<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\"><br>20. Talvipuutarha<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el wp-block-paragraph\"><strong>Sakan kartanon talvipuutarha<\/strong> valmistui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024. Siihen asti kartanokokonaisuuden suurimpaan saliin mahtui alle 100 henkil\u00f6\u00e4, mik\u00e4 rajoitti Sakan kehittymist\u00e4 kulttuuri- ja konferenssikartanona. Talvipuutarhaan mahtuu ymp\u00e4ri vuoden <strong>150 konserttivierasta<\/strong>. Kes\u00e4isin tilavien terassien ansiosta kapasiteetti voi kasvaa <strong>jopa 200 henkil\u00f6\u00f6n<\/strong>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1. Meritorni Vuoteen 1992 asti Sakan kartanossa sijaitsi Neuvostoliiton rajavartioasema. Vuodesta 2006 l\u00e4htien entinen neuvostorajavartioston valonheitinrakennus ja vartiotorni ovat palvelleet&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":12687,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-19919","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/19919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19919"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/19919\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19929,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/19919\/revisions\/19929"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12687"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saka.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}