Sakan kartanon klintin vaellusreitti

1. Meritorni

Vuoteen 1992 asti Sakan kartanossa sijaitsi Neuvostoliiton rajavartioasema. Vuodesta 2006 lähtien entinen neuvostorajavartioston valonheitinrakennus ja vartiotorni ovat palvelleet matkailijoita. Hyvällä säällä tornista voi nähdä Suomenlahden itäosassa sijaitsevat Suursaaren (Hogland) ja Tytärsaaret, jotka kuuluivat Suomelle ennen talvisotaa.

Näiden monivaiheisen historian omaavien saarten tunnelmaa voi aistia myös Meritornin sisällä, jossa kaksi seminaarisalia on nimetty Hoglandin ja Tytärsaaren mukaan. Tornin ylimmissä kerroksissa sijaitsee kaksi tasokasta majoitustilaa – Sunset-sviitti ja Klint-huoneisto. Niihin johtavan portaikon varrella on Baltian klinttiä esittelevä näyttely.

2. Vuosina 1939–1941 uudelleensijoitettujen baltiansaksalaisten muistomerkki

Tornin vieressä sijaitsee Sakan kartanon nykyisten omistajien Viron tasavallan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lahjoittama Umsiedlung 1939–1941 -muistomerkki. Baltiansaksalaisten lähtöä kunnioittava muistomerkki paljastettiin 18. lokakuuta 2018, päivänä, jolloin tuli kuluneeksi 79 vuotta siitä, kun ensimmäinen uudelleensijoitettavia kuljettanut laiva lähti Tallinnan satamasta.

Kuvanveistäjä Simson von Seakylin suunnittelemat pronssikurjet symboloivat yli 20 000 baltiansaksalaista, jotka joutuivat lähtemään Virosta. Baltiansaksalaisia lähti myös muilta Liivinmaan alueilta. Pelkästään Riiasta uudelleensijoitettiin 38 000 baltiansaksalaista. Näiden ihmisten oli lyhyellä varoitusajalla jätettävä taakseen useiden sukupolvien aikana rakennetut kotinsa ja suurin osa omaisuudestaan. Heidän oli otettava mukaansa lapset ja vanhukset ja lähdettävä kohti tuntematonta, joka monille merkitsi köyhyyttä ja kuolemaa. Tiettävästi tämä on ainoa tätä ristiriitaista historiallista tapahtumaa muistava muistomerkki Virossa ja Latviassa – mahdollisesti myös koko Itä- ja Keski-Euroopassa.

3. Portaikko

Arkkitehtien Tiit Kaljundin ja Ivo-Martin Veelman suunnittelema Sakan portaikko, jossa on 234 askelmaa, palkittiin vuonna 2007 Viron parhaana arkkitehtonisena pienrakennelmana. Portaikko yhdistää klintin laen 48 metriä alempana sijaitsevaan hiekkarantaan ja on yksi harvoista paikoista tällä alueella, joista pääsee alas rannalle. Portaikko koostuu kahdesta osasta, joita yhdistää klintin alapuolisen metsän läpi kulkeva pitkospuureitti. Portaikon alkupäästä länteen suuntautuva vaellusreitti johtaa rannalle myös melko jyrkkää polkua pitkin.

HUOM! Sakan kartanon portaikko avattiin uudelleen 1. heinäkuuta 2026, ja sen historia ulottuu lähes 20 vuoden taakse! Näitä portaita pitkin on kuljettu tuhansia kertoja ylös ja alas – unelmoijat, lomailijat, kalastajat, romantikot ja seikkailijat. Tule löytämään Sakan portaikko uudelleen!

4. Kambrikauden terassi

Jatkamalla portaikolta länteen saavumme noin 50 metriä korkealle ja muutaman sadan metrin levyiselle kambrikauden hiekkakiviterassille. Sitä reunustaa jopa 20 metriä korkea jyrkänne. Kambrikauden hiekkakiven iäksi arvioidaan noin 530 miljoonaa vuotta. Tästä eteenpäin rannalle johtaa kapea polku. Alueella kasvaa myös yksi klinttimetsälle ominaisista kasveista – kuuruoho.

5. Sinisavi

Nimen Blue Clay eli sinisavi antoi tälle savelle 1800-luvulla Pietarissa työskennellyt englantilainen diplomaatti ja harrastelijageologi W. Strangways (s. 1821). Kambrikauteen kuuluva sinisavikerrostuma on Sakassa lähes 80 metriä paksu. Sinisavi on vanhin Virossa maanpinnalla paljastuva sedimenttikivilaji. Sitä pidetään myös maailman vanhimpana savena, sillä mikään muu yhtä vanha savi – noin 565 miljoonaa vuotta – ei ole säilyttänyt savelle ominaisia ominaisuuksia. Sinisavikerrostumien syntymisen aikaan tapahtui kambrikauden räjähdys, jolloin elämänmuodot kehittyivät ja monimuotoistuivat maapallolla poikkeuksellisen nopeasti.

6. Klinttimetsä

Pohjois-Viron klintin jyrkänteiden juurella muutamien kymmenien tai jopa satojen metrien levyisenä vyöhykkeenä kasvavaa leveälehtistä lehtimetsää kutsutaan klinttimetsäksi (Estonia clivosa). Klinttimetsä on yksi Viron harvoista metsäalueista, joissa luonto on säilynyt lähes koskemattomana. Jalavan, saarnen ja lepän lisäksi täällä kasvaa muun muassa haapaa, koivua, lehmusta ja tammea.

7. Sakan putoussarja

Kartanonpuiston itäreunalla Varja-puro laskeutuu alas 48 metriä korkealta klinttijyrkänteeltä muodostaen kolmiosaisen, yhteensä 19 metriä korkean Sakan eli Kivisillan putoussarjan. Ensimmäisellä, kuusi metriä korkealla kalkkikivijyrkänteellä paljastuu keskiordoviikkikauden kalkkikiveä. Tämän jälkeen putous laskeutuu diktüoneemaliuskeesta ja obolushiekkakivestä muodostuvaa rinnettä pitkin. Alin, kahdeksan metriä korkea jyrkänne koostuu kambrikauden hiekkakivestä.

8. Porrasladderi

Vaeltajat pääsevät klintin alapuolisesta metsästä ylös jyrkänteen laelle vesiputouskanjonin itäreunalla sijaitsevia jyrkkiä porrasladderia pitkin. Lähes pystysuora portaikko on rakennettu samalle paikalle, jossa sijaitsi aikaisemmin neuvostoliittolaisten rajavartiopartioiden käyttämä tikas.

9. Sakan jyrkänne

Portaikko tuo sinut Sakan jyrkänteelle. Sakan jyrkänne kuuluu Pohjois-Viron klintin suurimpaan rakenneyksikköön, lähes 20 kilometriä pitkään Saka–Ontika–Toila-klinttitasankoon, joka ulottuu Pühajõen laaksoon asti. Lännessä sitä rajaa Sakan kartanon läheltä alkava Moldova–Aa-klinttilahti ja idässä Toilan klinttilahti. Saka–Ontika–Toila-klinttitasangolla erotetaan Sakan jyrkänteen itäpuolella vielä neljä pienempää rakenneyksikköä: Ontikan, Valasten, Martsan ja Toilan jyrkänteet. Sakan jyrkänne oli osana Saka–Ontika–Toila-klinttitasankoa yhdessä kuuden muun merkittävän Pohjois-Viron jyrkänteen kanssa ehdolla maailman kulttuuri- ja luonnonperintöluetteloon, mutta ehdotus ei saanut UNESCOn maailmanperintökomitean tukea.

10. Mathias Rustin muistomerkki

Kiitotietä jäljittelevä muistomerkki paljastettiin 28. toukokuuta 2022, jolloin tuli kuluneeksi 35 vuotta siitä päivästä, kun 18-vuotias saksalainen Mathias Rust lensi tämän alueen yli Cessna 172 -pienkoneellaan matkallaan Moskovaan, jossa hän laskeutui Punaiselle torille Kremlin muurin läheisyyteen. Tämä historiallinen lento vaikutti osaltaan prosesseihin, jotka johtivat Neuvostoliiton hajoamiseen ja Viron itsenäisyyden palauttamiseen sekä Varsovan liiton lakkauttamiseen, kommunististen hallintojen romahtamiseen Itä-Euroopassa ja neuvostojoukkojen vetäytymiseen Afganistanista.

11. Kõrtsimäen jyrkänne

Kõrtsimäen jyrkänne on osa Sakan jyrkännettä. Sen yli kulki aikoinaan Narvaan johtava postitie. Jyrkänne on saanut nimensä täällä aikoinaan sijainneesta majatalosta, jonka paikan merkitsevät tien eteläpuolella sijaitsevat kalkkikivirauniot.

12. ”Kalevin saapuminen” -muistomerkki

Kuvanveistäjä Lembit Kiissonin yli 40 vuotta sitten valmistama kotkaveistos pystytettiin Sakan kartanon puistoon 19. lokakuuta 2022. Muistomerkin idea perustuu Viron kansalliseepokseen Kalevipoeg. Sen ensimmäisessä kertomuksessa ”Kalevin saapuminen, Salme ja Linda, häät” kerrotaan, kuinka Kalev saapui kotkan selässä korkealle Virumaan rannikolle. Missä tämä eepoksen kuvaus sopisikaan paremmin maisemaan kuin Sakan jyrkänteen laella?

13. Laululava

400-paikkainen laululava on rakennettu entiseen sorakuoppaan, jonka maastonmuodot tarjosivat erinomaiset mahdollisuudet amfiteatterityyppisen rakennelman toteuttamiseen. Lisäksi neuvostoarmeija oli vuosikymmenien ajan kasannut alueelle jätettä, joten paikka kaipasi joka tapauksessa kunnostamista. 12. kesäkuuta 2010 täällä järjestettiin Virumaan laulujuhla. Tapahtuman muistoksi laululavan viereen on pystytetty kalkkikivinen laulupylväs.

14. Bunkkerimäki

Bunkkeri, suojarakennus ja niitä yhdistävät juoksuhaudat ovat peräisin toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta, jolloin kartanossa sijaitsi neuvostoliittolainen rajavartioasema. Toisen maailmansodan aikana kartanossa toimi saksalainen sotilasyksikkö eli tiedustelukoulu, josta on säilynyt kasarmien perustuksia. Sodan jälkeen kartanossa toimi pioneerileiri ja myöhemmin V. I. Leninin mukaan nimetyn öljyliuskeyhdistelmän rakentajien asuntoloita.

15. Kivinäyttely

Kuudelle vapaamuotoiselle graniittialustalle sijoitettu ”Ajan tie” -niminen kivinäyttely koostuu koristeellisista kivimonoliiteista, jotka on järjestetty geologisen ikänsä mukaisesti tien noususuuntaa seuraten. Näyttely ulottuu noin 1,9 miljardia vuotta vanhoista paleoproterotsooisista kivistä noin 425 miljoonaa vuotta vanhoihin siluurikauden kiviin. Jokaisen kiviryhmän yhteydessä on lyhyen esittelytekstin sisältävä infotaulu.

16. Mustapoppeli

Mustapoppeli (Populus nigra ssp. betulifolia) on mittojensa puolesta Sakan puiston huomattavin puu. Sen rungon halkaisija 1,3 metrin korkeudelta mitattuna on 146 cm.

17. Kartanonpuisto

Sakan kartanonpuiston suunnitelmallinen rakentaminen aloitettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla samaan aikaan uuden kartanon päärakennuksen rakentamisen kanssa. Puistossa hallitsevat eri-ikäiset kotoperäiset puulajit, kuten tammi, lehmus, vaahtera, jalava, mänty, kuusi ja rauduskoivu. Eksoottisempia lajeja ovat siperian- ja euroopanlehtikuusi, hevoskastanja ja tuija.

18. Kartanon päärakennus

Suur-Saka (Gross-Sack), myös nimellä Sackhof tunnettu kartano, perustettiin 1600-luvulla sen jälkeen, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf lahjoitti alueen maat vuonna 1626 Skotlannin Aberdeenista kotoisin olleelle Jürgen (Jöran) Leslielle. Nykyisen ilmeensä kartano sai niin ikään skotlantilaista alkuperää olevan Löwis of Menar -suvun aikana. Suku omisti kartanon vuodesta 1809 vuoden 1920 maareformiin asti. Vaikka sekä Sakan kartanon ensimmäisillä että viimeisillä omistajilla oli skotlantilaiset juuret, vuosina 1862–1864 rakennettu uusrenessanssityylinen päärakennus edustaa pikemminkin italialaista renessanssiarkkitehtuuria ja poikkeaa huomattavasti useimmista Viron kartanoista.

Viimeisten kartanonomistajien lähdettyä Saksaan 2. marraskuuta 1939 Sakasta tuli sotilasalue. Strateginen sijainti korkealla Suomenlahden rannalla tarjosi sotilasjoukoille hyvän tukikohdan sekä tykistöpattereiden sijoittamiseen että merirajan valvontaan. Sakan kartanossa toimi eri aikoina kolmen valtion sotilasjoukkoja: Viron rannikkopuolustuspatteri, Waffen-SS:n yksikkö vuosina 1941–1944 sekä joitakin katkoksia lukuun ottamatta Neuvostoliiton rajavartiosto vuoteen 1992 asti.

Neuvostojoukkojen lähdettyä vuonna 1992 Sakan kartano jäi ilman omistajaa vuoteen 2001 asti, jolloin Kaasikin perhe osti rappeutuneet ja ryöstetyt kartanorauniot valtion järjestämässä julkisessa huutokaupassa. Päärakennuksen restaurointi valmistui syksyllä 2010, jolloin päättyivät lähes kymmenen vuotta kestäneet koko Sakan kartanokokonaisuuden kunnostustyöt. Sakan kartano – klinttirannikon helmi – on yksi harvoista Viron kartanokokonaisuuksista, jotka on entisöity kokonaisuudessaan.

19. ”Sukupolvelta sukupolvelle” -veistos

Kartanon päärakennuksen edessä sijaitseva kuvanveistäjä Simson von Seakylin teos ”Sukupolvelta sukupolvelle” on omistettu Sakan kartanon ensimmäisen kirjallisen maininnan 400-vuotispäivälle. Kolmen Sakan kartanon historiassa merkittävän suvun – Leslien (1620–1748), Löwis of Menarin (1809–1939) ja vuonna 2010 kartanon restauroineen Kaasikin perheen – vaakunat symboloivat Sakan kartanon historiaa neljän vuosisadan ajalta. Muistomerkki paljastettiin 8. kesäkuuta 2021.

20. Talvipuutarha

Sakan kartanon talvipuutarha valmistui keväällä 2024. Siihen asti kartanokokonaisuuden suurimpaan saliin mahtui alle 100 henkilöä, mikä rajoitti Sakan kehittymistä kulttuuri- ja konferenssikartanona. Talvipuutarhaan mahtuu ympäri vuoden 150 konserttivierasta. Kesäisin tilavien terassien ansiosta kapasiteetti voi kasvaa jopa 200 henkilöön.